Pientä sievääkö....

Rico on pipi :(

2013-03-26T14:30:42+02:00

Näin Aspergerlaisella addilla ärsyttää suunnattomasti tämä uusi Vuodatuksen ulkonäkö ja kaikki uudistukset niin paljon ettei tee mieli tänne enää kirjoitellakaan :(

Tänään jäin taas oven taakse :( Koira on ollut kaksi vrk jo masupipinä ja ruikulilla ja oli lähdettävä pikaisesti koneelta ulos jottei eilinen toistuisi. Otin mukaan avaimen ja takaisin tullessa se ei enää taskussa ollut! MITWIT????? Koska en voi luottaa omaan muistiini niin jäi ainoaksi vaihtoehdoksi pyytää naapuria soittamaan huoltomiehelle sillä tietenkin oma kännykkäni oli keittiössä latauksessa :( En voinut lähteä tarkistamaan reittiä jonka kuljin ilman avainta sillä rapun ovi menee lukkoon ellei sitä jostain syystä pönkätä kuten tänään ja osa asukkaista ottaa aina pönkän pois ja jos avainta ei löytyisi niin jäisin kakkapyllykoiran kanssa ulos pakkaseen ilman kännykkää ja naapuriapua. Oven avaus maksaa iloiset 50e ja avainkin löytyi 10m päästä ovelta metsäpolun varrelta, ainut mikä harmittaa on koiran jatkuva ripulointi :(

Eiliseen viittasin, silloin herätessäni totesin pesuhuoneen lattian olevan kauttaaltaan ripulissa joten vaatteet päälle ja koira ulos ja senjälkeen lattoiden imurointi ja pesu sillä koiruus oli tietenkin istunut pitkin asuntoa persus paskassa.Pitkälle aamupäivään meni että sain hajun tuuletettua pois ja koira piereskeli koko illan lisää paskanhajua asuntoomme :p

nyt olen tunkenut sille kurkusta alas lääkitystä, toivottavasti toipuu nopsaan.

Turvotusta

2013-01-17T13:02:01+02:00

Viikko sitten sattuneesta kaatumisesta johtuva oikean käden toimimattomuus ja kipuilu sen kun jatkuu, nyt sentään toimii sormet koska turvotus joka pullisti sorminivelten nahat palloiksi on laskenut turvotus jatkuu kyynärvarressa niin että käsi ei taivu laittamaan haarukkaa suuhun ja samalla sitä polttelee koska mustelma on kyynärvarren alapuolella, juuri siinä osassa kättä joka makaa alustalla kun käsi nojaa johonkin tai nukkuu :P
En ole päässyt keramiikkaan koko alkukurssina ja ensiviikkokin jää pois koska silloin vielä ei ole voimaa runnoa savea kunnolla
Ikinä en ole näin pahasti itseäni satuttanut, lensin kiepin ilmassa kun satuin astumaan jäälle eikä ollut niitä nastoja laitettuina kenkiin. Käsi jäi kai alle ja sattui niin että näin tähtiä! Kaksi vrk kesti helvetilliset kivut ja söin 1000mg särkylääkettä joka 8h ja sitten kolmentena päivänä ei niitä enää tarvittukaan, kiitos kipualiherkkyyden joka silloin pamahti päälle
Kävin 5 päivää tapahtuneen jälkeen lääkärissä ja sain passituksen Marian sairaalaan röntgeniin ja ultraan joissa ei löydetty mitään vikaa lukuunottamatta ruhjetta, näin olin itsekin arvellut ja siksi menin vasta viikonpäästä lekuriin.
Nukkuminen on yhtä asennonvaihtoa koska sattuu ja polttelee yhä vaikka koko jutusta on jo viikko aikaa, mustelma ulottuu puolivälistä olkavartta ranteeseen saakka ja on kipeä kyynärvarren alueella. Turvotus väheni sentään pois sormista muttei käsi silti vieläkkän toimi kunnolla, puristusvoimaa ei ole ja vääntö ei suju ilman kipuja. Saa nähdä miten kauan menee että tästä toivun. Olen siitä erikoinen ADHD etten ole telonut itseäni juurikaan vaan olen ihan tietämätön mitä pitäisi tehdä kun sattuu tapaturma

Ahdistusvuodatusta.

2013-01-09T13:54:01+02:00

Ahdistaa ihan sikana mutta yritän peittää sen ja ajatella ihan muuta, syy ei ole missään erityisessä kriisissä vaan elämässäni ja sen toimimattomuudessa.

Eilen aivoissani tapahtui jokin hetkellinen synapsien toiminta jota kesti kai 10 sekuntia, sinä aikana heräsin henkisesti ja havaitsin olevani tyytyväinen ja seesteinen ja pää oli hiljaa!

Sen mentyä ohi palasin takaisin tähän normitilaani joka on päänsisäistä kaaosta, sata kanavaa yhtä aikaa auki, musiikkia, kuvaa ja ajatuksia ja stressiä sekä eritasoista ahdistusta ja masennusta siitä että ehdinkö, muistanko, onko tehty sitä tätä ja tuota, mikä kellonaika nyt on, mikä päivä nyt on, pitääkö pestä pyykkiä, pitääkö laittaa jo ruokaa, onko se myöhässä, mitä teen ruoaksi jne jne jne.

Oikealla lääkityksellä poistuu kaikki tuo stressi ja päänsisäinen sekamelska, sitä minulle ei näemmä suoda joten työkykyni tuskin ikinä palautuu millekään tasolle.

Esimerkkejä;
Olen ottanut tavoitteeksi syödä joka päivä D vitamiinipillerin aamiaisella, muistan sen vasta syötyäni aamiaisen ja koska mulla jää pillerit kurkkuun on sen ottaminen vastenmielistä ja hankalaa.
Olen luvannut äidilleni hoitaa hänen laskuepäselvyytensä mutta unohdan sen monta kertaa päivässä ja muistan yleensä vasta illalla kun toimisto on jo kiinni ja tämä jatkuu päivästä toiseen.
Minun pitää ommella kruunajaisviitta ja olen sen saanut osin valmiiksi ja nyt se on olohuoneen pöydän laatikossa odottamassa että jatkan sitä, näen sen joka päivä ja joka päivä luulen jatkavani sen tekemistä mutten muista sitä enää kohta olevankaan.
Olen luvannut ommella tuttavalleni peflettejä ja ostin jo kankaan mutta siihen se jäi.
Olen luvannut ommella siskolleni pari rikkonaista vaatetta ehjiksi mutten muista niitä kuin hetkittäin.
Silloin kun pitää herätä aamulla ajoissa herään tietenkin myöhään, sovitut lääkäriajat menevät ohi koska en muista niitä tai muista tarkistaa kalenterista.
Asioiden alkuunsaaminen on usean päivän ajatustyön ja muistamisyritysten takana, asioiden jatkaminen on saman työn takana, ellei ole seuraa, silloin sujuu tekeminen kuin itsestään.

Tänään piti mennä keramiikan päiväryhmään mutta nukuin melkein kello 11 asti ja se alkaa jo kello 12, en sitten mennyt , nyt pitäisi pestä pyykkiä ja tehdä ruokaa, jää nähtäväksi onnistuuko mikään.

Vähemmästäkin ahdistuu ja masentuu kun mikään ei onnistu, kaikki jää kesken ja aina kokee vain epäonnistumisia.

Joulu on ohi!

2012-12-27T12:08:01+02:00

Joulu on sitten ohi tällä kerralla ja hyvä niin. Ei sitä jatkuvaa tohinaa, reissaamista ja sossimista kerta kaikkiaan vain jaksa määräänsä enempää!
Ensin äitini ymmärsi väärin ja sulatti kinkun liian aikaisin joten jouduimme paistamaan sen jo vrk aiottua aikaisemmin eli aattoyönä. Kinkun lämpötila oli sen kotiin tuotuamme 8 astetta eikä meille jääkaappiin mahdu eikä pakkaseen parvekkeellekaan sitä voinut viedä joten paistaminen oli ainut vaihtoehto. Kinkku oli 7.5kg, ja kun se pistettiin uuniin 17.30 niin sen olisi pitänyt valmistua suunnilleen kello 02.00, vaan kuinkas kävikään? Minä väsyin vahtimaan kinkkua jo kello 01.30 kun silloin oli lämpötila vasta 68 astetta ja mies jäi odottamaan kypsymistä, kinkku saavutti lopulta 77 asteen lämpötilan vasta kello 06.30!
Silloin oli jouluaamu ja meidän piti mennä anoppilaan aatoksi kello 14.00, annoin miehen nukkua yhteen joten koska hänellä oli kuskivuoro niin aika vähillä unilla lähdettiin liikenteeseen. Anoppilassa meni täyden työpäivän verran aikaa joten takaisin kotona olimme vasta puolenyön aikoihin, emme olisi olleet vielä silloinkaan ellei olisi ollut koiraa hyvä kotiinpaluun syynä.
Joulupäivänä valmistin uusien reseptien mukaan lanttu- ja porkkanalaatikot sekä paistettiin kylmäsavulohta uunissa koska lötkönä se ei uppoa lapsille. Kaikki lapseni tulivat syömään vain tunnin myöhässä ja ruokailua ennen menimme käymään äidilläni, oli hyvä huomata ettei äitini juurikaan ole masentunut vaan hänen mielialansa on aika hyvä.
Meillä ruokailussa oli riittämiin ruokia pöydässä, jopa niin ettei minun listallani olleita kaikkia ruokia lainkaan kaivattu, mm. herneet ja mäti sekä punajuuret ja purjo jäivät kokonaan käyttämättä ja täytekakku leipomatta vaan ei niitä kukaan kaivannutkaan. Uudet laatikkoreseptit eivät jää käyttöön, en ymmärrä kanelia porkkanassa enkä ryynejä lantussa.
Keskimmäinen poikani jäi meille yöksi ja tytär katosi yökylään kaverilleen joten lapsiluku kotona pysyi vakiona . Pelasimme yömyöhään Carcassonnea kolmella uudella lisäosalla höystettynä ja ehkä jokin niistä jää käyttöönkin.
Tapaninpäivänä oli jälleen anoppilan vuoro ja minulle tuli kotoa lähtiessä suru siitä että poika lähtee poissaollessamme takaisin kotiinsa Turkuun enkä näe häntä taas aikoihin.

Anoppilassa oli joulukattaus numero kaksi sillä miehen velipuoli pääsi vasta silloin paikalle, minulla oli taas ylikierrospäivä ja hölpötin turhan paljon asiattomuuksia vitsaillen enkä pystynyt itseäni mitenkään hillitsemään vaikka huomasin että oli liian levoton. Päivän paras anti oli appelsiinilotta jälkiruoka. Pitää muistaa tehdä karppiversio seuraavaan jälkiruokatarpeeseen.
Tänään ohjelmassa on pyykinpesua, kokkausta jäljelle jääneistä kasviksista ja ikea, kauppa ja sauna. Ikeassa pitää käydä sillä viikko sitten sieltä ostetussa, vielä purkamattomassa pakkauksessa näkyy lasissa selvä naarmu pakkausmuovin alla.

Äitini oli saanut joltain perintätoimistolta kumman maksuvaateen jota minun pitää lähteä selvittämään, olin kokonaan unohtanut sen, onneksi äiti soitti siitä kysyäkseen. Muutenkin pää on ollut kuin harakanpesä ja unohdan jatkuvasti oleellisia asioita.

Kohta on joulu

2012-12-14T11:37:01+02:00

Eilen huomasin että kolme paikkaa Espanjan ensi kesän lentoihin oli eilen vielä edullisemmalla hinnalla saatavissa vaan kun ei ole rahaa niin ei ole. Eli päätimme ettemme mene Espanjaan ensi kesänä sillä lentolippuihin ei nyt kerta kaikkiaan ole varaa sen mieheni tekemän vuokrakämmin takia.
Samalla mietimme minne sitten olisi varaa mennä, jokin lomapaikka jota ei tarvitse maksaa juuri nyt ja jossa voimme asua niin että voimme kokata itse. Hotelli ei ole vaihtoehto, välimeren alue ei myöskään ole vaihtoehto, jäljelle jää autoreissu itäänpäin, Grunwaldin trippi Harmaasusien kanssa ja Visby.
Yhdellä autokunnalla idänmatka on turhan riskialtista joten sekin putoaa pois. Grunwaldin Puolan matka vaatii teltan ja varusteet sekä asenteen leireilyyn vaikka saattaisi olla kuitenkin halvin vaihtoehto, Visbyssä on ensi kesänä markkinoitten 10v juhlavuosi, kiva sinänsä vaan kun meistä kukaan ei vieläkään puhu tai ymmärrä ruotsia riittävästi niin epäilen että iso osa juhlallisuuksista menisi ohitse.
Majoituksen hankkiminen Visbystä on yhtä tuskaa ja sitten on vielä sää!
En usko että yhtä paskaa säätä kahta kertaa peräkkäin voi sattua kuin oli tänä vuonna Visbyssä mutta vannoin viimeksi etten tahdo toista lomaani viettää kylmässä ja märässä. Ja kun siellä on jo monesti käynyt on vaikeaa löytää enää uusia kiinnostavia paikkoja joita käydä katsomassa, eikä Gotlanti varsinaisesti mikään rantakohdekaan ole.
Sään arvaamattomuus asettaa majoitukselle suuria vaateita. Viimeksi meillä oli talo 3km kaupungista, ihan sopiva kuudelle, meitä oli kahdeksan! Nyt pitää etsiä kahdeksi viikoksi majoitus keittiöllä neljälle, saa nähdä vieläkö onnistuu.

Grunwald taitaa jäädä pois tänä vuonna sen takia myös että tytär on ollut mukana matkasuunnitelmissa alusta saakka eikä ole reilua jättää häntä nyt pois. Saattaa kyllä olla että hänen matkaseuransa saattaa vaihtua.

Minua ei kyllä ahdista se seikka että joudun luopumaan maksamastani 100e varausmaksusta siitä Torreviejan asunnosta vaikka kyllä se sen verran närästää että mainitsin eilen miehelleni siitä että tässä tilanteessa ei oltaisi jos hän ei olisi kämmännyt vuokrarahoja syksyllä ja sitämyöten laittanut veronpalautusrahojaan vuokrarästeihin suoraan.

Se ei ole vaihtoehto ettemme menisi mihinkään lomalla, se vain ei ole vaihtoehto!

Joulu saapuu aivan kohta ja vasta yksi joululahja on tehtynä, en ole edes miettinyt lahjoja kun tämä rahastressi on sekoittanut pääni ja vienyt voimavarani melkein kokonaan.

Huomenna on miehen työpaikan pikkujoulut eikä minulla ole vieläkään sinne sopivaa asua, etsimme tytön kanssa ison kauppakeskuksen kaikki rättiliikkeet läpi viikko sitten eikä löytynyt yhtään sopivaa ja tilasin Ellokselta yhden mekon vaan se oli kuin makkarankuori vaikka oli kokoa 48! Muualla kokoni on 44. Tänään viimeinen koetus eli jos ei löydy niin burkha taitaa olla oiva vaihtoehto!

Tukkakin on yhä epämääräisen ruskea, tämä kevytväri jämähti kuin kestoväri konsanaan! Tänään ensin värinpoisto ja huomenna oranssi takaisin, en ole enää tietenkään voinut käydä kampaajalla laittamassa tukkaani kuntoon joten piti palata takaisin kauppaväreihin joista kiilto ja kirkkaus hiipuu pois aika nopeasti.

Mielialani on ollut aika matalalla jo melko pitkään, osin syytä on kaamoksessakin ja näissä harmaissa päivissä, ja kodin kylmyydessä. Minulla on yliherkkä tunto kylmää kohtaan, koen että kotona on todella kylmää vaikka lämpötila on sallituissa rajoissa 20 + astetta. Minä tarvitsen hansikkaat koneella ollakseni ja kahdet paksut sukat ja kunnon kerrospukeutumista pärjätäkseni talvella kotona!

Viime yö meni nukkuessa parin tunnin pätkissä, kai tämä olotilani alkaa vaikuttamaan myös unenlaatuun eikä kotoa löydy enää yhtään melatoniinia.
Tytär on taas rahaton vaikka sai rahaa monta sataa pari viikkoa sitten ja tuskailee nyt sitä että mistä rahat lahjoihin kun minullakaan ei ole lainata, itse saan taas rahaa 21 päivä muutaman sataisen ja ne menevät aika tarkalleen jouluruokiin.
Saa nähdä päästäänkö joulun tunnelmaan lainkaan tänävuonna.

Asiat etenevät vai etenevätkö kuitenkaan....

2012-11-22T13:07:01+02:00

Soitin eilen kirkon diakonille, tuloksena lämmintä kättä ja myötätuntoa, soitellaan myöhemmin, hei taas! Pitää siis laittaa ensin toimeentulotukihakemus jonka tiedän tulevan bumerangina takaisin mutta koska se on tehtävä niin se on tehtävä. Miehellä oli tilillään 2100 e josta maksoin vuokravelkaa pois 1300e ja loput kuluvat 2 viikon aikana elämiseen, sain tänään huikean kelan eläkkeeni 300e josta maksoin heti 140e hobbariin pesukoneesta kaksi erääntynyttä maksua ja kaksi tv luvan erääntynyttä maksua 49e eli lopuilla pitää pärjätä 1.12 asti. En ole vielä saanut tehtyä mitään toimeentulotuen haun eteen, lamaannuttaa pelkkä niiden papereitten käsittelykin ja itku tulee joka kerta kun ajattelen koko katastrofia. Varsinkin masentaa kun tiedostan ettei noiden kahden erän maksaminen muuta kuin siirrä kaiken kaatumista niskaan sillä kun maksan ne pois en voi maksaa mitään muuta ja kun seuraavaksi maksan niitä muita pois en voi taas maksaa näitä nyt maksettuja. Tämä tuntuu kierteeltä josta eroon pääsemiseksi vaaditaan enemmän keinoja ja voimia kuin minulta löytyy.

kriisistä kriisiin.

2012-11-20T11:04:01+02:00

Varsinainen yllätys kun perjantaina tulin kotiin pojan muuttoa avustamasta ja avasin postit.

2300e lasku ja vaade maksaa se kokonaan 26.11 mennessä terveisin vuokranantaja!

Kävi ilmi ettei mies ollut muistanut maksaa vuokria kolmeen kuukauteen, eikä näköjään muitakaan laskuja joita on kertynyt tuhannen euron verran!
Miehellä on tilillään 2100e joten mihinkään turhuuteen rahaa ei ole mennyt, hän vain unohtaa tuollaisten ikävien velvollisuuksien olemassaolon kuin laskujen maksun eikä siksi muista siitä minulle edes mainita jotta voisin itse tarttua asiaan ennenkuin on jälleen häätöuhka ilmassa.
Tänään aloin purkamaan tuota katastrofia, tein maksusuunnitelman isännöitsijän kanssa ja budjetin kahdelle viikolle, vaan ei taida silti olla jouluna lahjoihin rahaa.
Joskus ihmettelen miksi minun, muistiongelmaisen ja keskittymiskyvyttömän adhd vammaisen pitää olla meistä se vastuullisempi aikuinen? Mies käy mielellään töissä ja osallistuu mukana harrastuksiin mutta ei omaa niin yhtään oma-aloitteellista toimintakykyä!

Olen yhä ilman psykiatrian polin aikaa, ei sieltä ole terapeutti ottanut yhteyttä vaikka viimeksi syyskuussa? sitä sieltä kyselin, vähemmästäkin vetää mielen matalaksi kuin tämä häätöuhkakirje.

Missasin HUSSin neurolekurin ajan, se olisi ollut viime viikolla mutta aivoni väittivät sen olevan tällä viikolla enkä ilmeisesti kertaakaan vilkaissut kalenteria eikä se myöskään ollut kännykän muistutuksena joten yllätys oli taas suuri kun avasin kalenterin eilen. Pitää ottaa sinne yhteys vaan toisaalta mitä se hyödyttää kun en ole saanut sitä Modafinil lääkettäkään kokeiluun eikä mitään uusia addilääkkeitä tällävälillä ole keksitty joita voisin kokeilla

Eli samaa paskaa, eri paketti.
Mikään ei muutu eikä varsinkaan parempaan suuntaan.
Tyttären isä ei suostunut allekirjoittamaan muuttoilmoitusta kun lomake jonka postista sain ja joka postin mukaan on ainut jolla asian voi hoitaa ei hänelle kelvannut. Näinollen en vieläkään voi hakea asumistukea. Vastahan tyttö on asunut meillä vuoden ilematta kirjoilla.
Nyt en pysty enempään, pää hajoo kaiken inhan ajattelusta.

Päättämättömyyttä kerrassaan.

2012-08-24T11:25:01+03:00

Kaksi päivää olen yrittänyt päättää menekö anopin mökille talkoisiin vai en, laitoin ehdoksi ettei saa sataa yhtämittaa kuutta tuntia! Nyt ennuste sanoo että lauantai menee sateessa 11-19 ja sunnuntai kokonaan, vain tämäpäivä olisi hyvä sää. En siis mene sinne mutta nyt on toinen ongelma, mitä teen yksin kotona ilman autoa ja rahaa koko viikonlopun?
Tietenkin ompelen kruunajaisviittoja (?) ja koulutan koiraa (?) ja lenkitän koiraa (?) ja vaikka mitä hyödyllistä ja tarpeellista ja toteutumistaan odottavaa..... ja lehmät lentää
Jos sää on sateinen niin todennäköisesti jumitan koneella koko päivän, päivästä toiseen.

Pitää kai aktivoitua niiden lääkäri ja terapia aikojen takia kun ei Hussin neurolta tai Malmin psykiatrian polilta ole vieläkään kuulunut mitään. Kummaa kerrassaan, luvataan mutta aina sama juttu, ei uutta aikaa vaan kuulu. Sairaan pitää itsensä hoitaa ne muistamiset ja ajan hankkimiset, entäs jos on sosiaalinen fobia tai puhelinkammo? Minulla niitä ei onneksi ole, normi keskittymättömyydestä johtuva aikaansaamattomuus kylläkin. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan ja toimeudun soittamaan niitä aikoja. Sitä odotellessa....

Tytär on käynyt koulua viikon JIPPII!
Väsyminen koulupäivän aikana alkaa helpottamaan kun aivot taas tottuvat työskentelemään ja tyttö oppii heräämään aikaisin ts. menemään nukkumaan ajoissa
Minä olen aikatauluttanut häntä joka aamu, 20 minuuttia! Kymmenen minuuttia! Viisi minuuttia! Kolme minuuttia! AIKA! Itselleni nämä liian aikaiset herätykset ovat tuhoisia, keskittymiseni on hukassa, ajantaju on hukassa ja aivosumu totaalista, väsyttää koko päivän Mistää ei tule mitään, mistään en osaa tehdä päätöstä, on kokoajan kylmä enkä silti pysty nukkumaan päikkäreitä!
Saa nähdä kauanko jaksan ja kun en enää jaksa pystyykö tyttö lähtemään kouluun ajoissa jos minä en aikatauluta häntä?

Tästä syksy alkaa.

2012-08-20T09:47:01+03:00

Olen koko aamun kipuillut ja ahdistusta potenut sen asian takia että on maanantai ja tarvitsen koomapäivän mutta minulla olisi Kättärin aika Papa kokeeseen kello 10.10, en halua mennä siihen sillä se sattuu aivan sikana, kiitos kipuyliherkkyyteni

Joten soitin ja siirsin aikaa viikolla, jospa silloin olisin sisäistänyt asian paremmin ja jopa menen sinne. Samalla selvisi se seikka että aika olisi ollut vasta huomenna! Siis jos tänään olisin tsempannut itseni sinne niin takaisin olisi pitänyt palata tyhjin toimin ja huomenna sama juttu uudestaan! En ihan vetoa olisi sen huomisen käynnin puolesta veikannut.
Ja nyt ahdistaa! Aina kun teen jotain tämmöistä että perun ja jahkaan ja kipuilen niin sitä seuraa ahdistus
Stressitaso on ollut jo usean päivän korkealla johtuen totaalisesta rahattomuudesta, onneksi äiti riensi pyytämättä apuun Nyt on auto tankattu ja tytön matkakortti ladattu ja uudet lääkkeet hankittu tytölle jotta koulunkäynti on mahdollista uudessa koulussa alkaen tänään, siksi piti itsenikin kiskoa ylös sängystä jo ennen kello seitsemää enkä stressin takia ole nukkunut yhtään kokonaista ehjää yötä ainakaan viikkoon.

Tietokone hajosi enkä pääse enää adhd sivustolle, en muista osoitetta ja salasanat sekä tunnukset ovat tietty teillä tietymättömillä, onneksi face ja karppifoorumi toimivat yhä etten ihan sosiaalisessa tyhjiössä sentään ole.
Tiskikone on rikki ja tiskiä tietty monen päivän ajalta, kuivausrumpu sentään tuli kuntoon, vihdoin viimein! Sehän hajosi jo ennen Visbyn matkaa ja huolto ei ollut kovin nopeaa. Sähköhammasharjakin hajosi.

Seinät ovat yhä kesken maalauksen ja olohuoneessa ovat kirjahyllyt seisoneet keskellä huonetta kaiken toiminnan tiellä jo pari kuukautta.

Meillä on nyt auto! Miehen veli luopui osuudestaan autoon koska heille se jäi liian pieneksi Ikävää tässä on se että vaikka pojat saivat auton lahjaksi äidiltään niin nyt me joudumme maksamaan siitä 1500e joka olisi puolet samanlaisen auton nykyisestä hankintahinnasta. Tämä ei mene mun jakeluuni, miksi me maksamme lahjaksi saadusta autosta mitään ennen sen myyntiä? Jos auto myydään sen takia ettei meillä ole sitä varaa pitää niin silloin puolet siitä saaduista varoista maksettaisiin mieheni veljelle, näin sanoo minun oikeustajuni. Vaan minähän olenkin ADHD joten en kai tajua miten asiat oikeasti menevät?

Mies meni tänään 3 viikon lomansa jälkeen taas töihin, koko loma lukuunottamatta viikon Visbyn matkaa onkin kulunut nenä kiinni tietokoneella tankkipeliä pelatessa aamuviiteen. Kaikki suunnitellut hommat jäi tekemättä
Turha puhua enää minulle harrasteesta, tuo on selvää addiktiota! Saa nähdä miten nyt kun on taas pakko herätä töihin aamusta.

Oma pääni on sekaisin kuin seinäkello, keskittyminen on huonompaa kuin ikinä, stressi hajottaa sen vähäisenkin toimintakyvyn mikä normisti olisi.

Ahdistusta lukuunottamatta en koe itseäni masentuneeksi, alakuloiseksi kylläkin nykyisestä rahatilanteesta johtuen. Siihenkin auttaa kun kärsii nämä muutamat päivät niin taas tulee rahaa hulppeat 300e eläkettä Kelalta .

Eli ei hätiä mitiä

Vielä on kesä tuloillaan.

2012-07-26T13:15:01+03:00

Ihan ensiksi aamulla riemastuin kun huomasin että kuukautiset alkoivat!!!!!! JEE!!!! Mulle kun on aina mysteeri koska niiden pitäisi tulla ja olla niin olen tietenkin stressannut sitä että ne ovat riesana juuri Visbyn aikana. Nyt selkisi sekin miksi meni hermot mieheen toissapäivänä
Meillä on rahat aivan finaalissa jo kolmatta viikkoa, johtuu varmasti siitä että minä olen käyttänyt kaiken tuloni maksaakseni sen Visbyn majoituksen ja matkat ja kampaamon. Meidän varamme kun eivät kestä sitä että toisella ei ole tuloja kaupassa käyntiin ja laskujen maksuun. Vuokrat ovat pahasti jäljessä ja kaiken lisäksi tavarat alkavat hajota. Astianpesukone ei toimi ja tietokoneeni hajosi, ne pitää itse joko korjata tai hankkia uusi koska ei ole varaa kotivakuutuksen 150e per tavara omavastuuseen. Kuivausrumpu, se vasta huhtikuussa hankittu hajosi vaan onneksi siinä on takuu voimassa
Mieheni veli jonka kanssa meillä on yhteinen lahjaksi saatu auto ilmoitti että hän hankkii oman auton, en usko että meillä on varaa pitää autoa yksinämme eli kohta olemme ilman autoa
Minua on vaivannut saamattomuus pahemman kerran, ne kruunajaisviitat ovat yhä ompelematta vaikka tiedän että niissä on iso työ ja tarve niille on jo syyskuun lopulla. Omia isoiksi jääneitä vaatteita on monta kassillista, hyväkuntoisia osin laadukkaitakin käyttövaatteita mutta en saa aikaiseksi silittää ja kuvata niitä ja laittaa myyntiin, osin se kai johtuu siitäkin ettei siitä hommasta saa palkintoa. Laitoin viikko sitten postiin pari vaatetta mutten ole vieläkään saanut niistä maksua
Kodin maalausurakkakin on jämähtänyt paikoilleen ja olohuoneen kaapit seisovat keskellä lattiaa liikkumisen tiellä jo toista kuukautta. Ilman seinien loppumaalausta emme saa muuttolupaa ja pienempi asunto pienemmällä vuokralla on toimeentulomme edellytys, nyt meillä menee suunnilleen 200e liikaa rahaa kuussa vuokraan tästä liian suuresta asunnostamme. Minulla on alkanut enenevässä määrin pyöriä mielessäni ajatus maalle muutosta, osin se johtuu siitä että minua ahdistaa se etten pääse metsään marjaan ja sieneen täällä kaupungissa ilman autoa ja osin siitä että tähän rappuun muutti renttuperhe joka ilmeisesti on samassa kerroksessa asuvan juoppoperheen kavereita. Maalle muutto ei palvele sitä ajatusta että minä muutan ulkomaille heti kun asiat ovat siinä mallissa että se on mahdollista. Pakoon tätä sateista ja kylmää suomen säätä.

Hussin neurolta jossa käyn adhd lääkärillä ei ole kuulunut uutta aikaa uudelta lääkäriltä eikä masisterpalta ole kuulunut uutta aikaa uudelta terpalta. Tämähän ei ole mitään uutta vaan minä siitä saan paskaa niskaani jos en saa aikaiseksi hoitaa niitä aikoja ajoissa!