Mieleni on taivaissa kun aurinko on paistanut kirkkaasti jo viikon yhtäkyytiä Rakastan valoa, pimeys latistaa elämänhalun täysin

Laitoin tänään viestiä sähköpostilla tyttöni koululle sekä koulusihteerille että koulukuraattorille, tarvitsen wilmatunnukset ja kuraattorilta tytön ADHD tutkimusten yhteystiedon jotta pääsen utelemaan missä siinä mennään kun ei ole kuulunut pihaustakaan pariin kuukauteen. Suurella mielenkiinnolla odotan tutkimusten tulosta, kertaakaan ei neurologi ole tyttöä nähnyt ja vain heillä on pätevyys tutkia ADHDta. Tämä kun on neurologinen vaiva eikä psykiatrinen. Viimeksi tytön siellä käydessä hänelle oli vilauteltu masennusdiaknoosia. On se kumma, miksi pitää mennä siitä mistä aita on matalin ja jättää selvittämättä mikä sen mahdollisen masennuksen aiheuttaa. Tyttö ei vielä ole masentunut, mutta kyllä sekin päivä vielä tulee jos ei saada diaknoosia tarpeeksi ajoissa. Taistelematta minä en luovuta, tyttö käy tutkimuksissa siihen asti kunnes neurologi tutkii onko ADD, ADHD vai mikä.

ADHD toimintaterapiassa tehdään nyt nukkumis- ja tietokonepäiväkirjaa ja pisti silmääni jo muutaman päivän jälkeen että herään kahdesti yössä, ensimmäisen kerran kolmelta ja toisen kerran herätelemään miestäni joka nukkuu sikeästi peitto pään yli vedettynä vaikka kello huutaa vieressä Uneni on siis katkonaista ja huonolaatuista. Joten ensi maanantain vastaisena yönä koetan muistaa laittaa korvatulpat korviini nukkumaan mennessä ja katson auttaako se minua nukkumaan yhtäjaksoisesti koko yön. Mies saattaa kyllä myöhästyä töistä kun minä en ole herättelemässä, mutta en minä mikään herätysautomaattikaan tahdo olla joten miehen pitää oppia nousemaan ilman minun apuani ylös pedistä.

Hiukan harmittaa etten jaksa lähteä katsomaan ystäväni näytelmän ensi-iltaa, mutta jospa sitä ehtisi ennenkuin näytökset, kaikkiaan 5 kertaa, loppuvat kokonaan.

Tälle päivälle kun on tekemistä ihan tarpeeksi jotta toimeutuisi 150km päähän katsomaan näytelmää, tärkein niistä taitaa olla haukkupannan osto tai vuokraus. Naapin räksytys kotona jonkun tullessa tai naapurien kulkiessa on alkanut ärsyttämään niin että haukkupanta on nyt hankittava. Itseä on koirankoulutus nyt kiinnostanut vähemmän ja koiruus on ollut pikkasen pellossa viime kuukaudet, perustottis on kunnossa mutta tuo haukkuminen ei eikä ylenmäärin ympäristön tarkkaileminen ja siihen reagointi. Koiruus on kuin sähköä täysi kun mennään ulos, 200m päässä kulkevat ihmiset ja varsinkin koirat aiheuttavat sellaisen kiihtymistilan että on pakko räkyttää ja kiskoa remmissä lainkaan kiinnittämättä taluttajaan huomiota. Odotan että ilmat lämpenevät ja voin sit liikkua ulkona pidempään, nyt nämä 15 asteen pakkaset eivät päästä kuin max 20min kertaulkoiluun ja se on omiaan lisäämään sähköä koiraan. Tällä hetkellä on treenauksessa "Odota" ja "Jätä" käskyt ja kyllä huomaa että koira on 8kk eikä itsehillintää yhtään.

Tuo seikka on sentään vaiva jonka aika korjaa