Sain kutsun Kätilöopiston sairaalaan leikkaukseen 6.10 joten ei se nyt ihan kesälle sattunutkaan se leikkaus Menee sentään siihen säädettyyn ½ vuoden raja-aikaan  jottei tarvitse minulle antaa maksusitoumusta yksityiselle  Arvatkaapa vain olisinko mieluummin mennyt ysityiselle leikeltäväksi?

Rasvapatti poistettin selästäni melkein kaksi viikkoa sitten ja leikkaushaava on yhä paineen alla kipua tuottava eli nojaaminen ja esim. autolla ajaminen on kivuliasta. Oma terveysasemamme on suljettuna joten joudun matkustamaan naapurilähiöön terveysasemalle tikkienpoistoon ylihuomenna.

Heitin Voxran lepikkoon, ei toimi minulla seuraavaksi pitäisi kokeilla jotain toista jonka yksi vaikuttava ainesosa on sama atomoksetiini kuin stratterassakin, kai minulla se resepti vielä on jossain "tallessa"! Olo on kyllä muuten hyvä muttä tää pää Mikään ei pysy päässä eikä unirytmikään ole enää järjellinen, milloin nukun 6h milloin 10h, ei niin mitään säännönmukaisuutta, ja tietty vielä ne kun olen jossain muualla ensimmäisen yön niin silloin en nuku ollenkaan kun pää pitää hereillä. En nuku vaikka väsyttää kuinka

Ei olla tehty sitä potilasvahinkoilmoitustakaan vielä tytön kanssa, nyt tänään sentään printtasin sen jotta homman kai saa tehtyä tänä kesänä...

Jaa, niin, koira meni vaihtoon extempore se sai kodin maalta missä naapuriin on matkaa noin kilometri ja leikkikamuina kolme bordercollie-aussipaimenkoiran sekoitusta, siellä on helppoa olla kun ei ympärillä kuuluvat äänet pelota kuten kaupungissa. Naappi hurmasi heti kättelyssä erään ystäväni ystävän joka on intohimoinen koirankorjaaja ja tämä nainen T kysyi minulta jo samana päivänä jotta myynkö koirani hänelle kun olin kai ensin harmitellut Naapin herkkähaukkuisuutta ja omaa ääniyliherkkyyttäni, siihen totesin etten voi myydä koska minulla on oltava koira! T kysyi että jos hän hankkii minulle koiran niin entä sitten ja sillä puheella Naappi lähti Wessön saarelle asumaan.  Meille muutti keskikokoisen saksanpystykorvan ja shetlanninpaimenkoiran sekoitus uros nimeltään IIPI joka kuvissa on vasta 7 viikkoinen pallero.

                                                        

                                    

 

Näissä kahdessa alemmassa kuvassa Iipi on 9 viikkoa vanha, korvat ovat nousseet ylös ja koko koiruus on selvästi valmiimpi, minusta tuommoinen 7 viikkoinen on aivan liian pieni luovutettavaksi, niin vauvoja ne vielä silloin ovat.

 

                                

 

Eli taas on pissapaperit lattialla ja tapakoulutus käynnissä.

Kissanpennut ovat jo 6 viikkoisia ja täynnä tarmoa, viimeisinkin oppi hiekkalaatikolle viime viikolla , hommaa hankaloitti pieni ripuli muutamalla joka kai on emon giardiasta peräisin.

Edellisen pentueen kolli Riepu on palannut kotiin ja emo ei sitä hyväksy lainkaan, joskus minua sitten ottaa tuo emo suunnattomasti hermoon kun se on tuommoinen BITCH! Tässäkin pentueessa on vammaisia, onneksi tämä on tuon emon viimeinen pentue, me viedään emokissa leikattavaksi heti kun se on mahdollista.

Kela muisti minua kirjeellä, se koski sitä kun hain siihen työhönkuntouttavaan toimintaan, tuli päätös jonka mukaan minua ei kannata kuntouttaa Jaha.... Mikähän sitten eteen kun elokuun lopussa minulta loppuu työkyvyttömyyseläke? Ihmetystä kerrakseen   Ei sillä mitään, kyllä minulle kotona olo kelpaa mutta toimeentulo huolettaa kun sosiaalitoimisto ei auta eikä työkkäristäkään heru mitään Eli eläke tai jokin muu kelan raha on saatava ettei ihan tyhjän päälle jäädä. Pelkän miehen tuloilla emme elä, nytkin olemme taas vuokran jäljessä emmekä pääse muuttamaan pienempään ennenkuin se on maksettu.